Leipää ja suolaa - Seijan arkisto
Vapauden hinta
Silloin tällöin saamme lukea järkyttäviä tapauksia, joissa oma isä on riistänyt lapseltaan vapauden ja lapsioikeuden. Rakentanut hänelle vankilan omaan kotiin ja pitänyt siellä vuosikymmeniä. Käyttäen hyväkseen ja riistäen kaiken vapauden. Lapsi oman kodin kellarissa oman isän vankina ja hänen mielivaltansa alla. Kukaan muu ei tiedä, että lapsi on siellä. Luulevat kadonneeksi.
Jokainen ihminen on saatanan vanki siihen saakka, kunnes antaa Jeesuksen katkaista kahleet, avata sellin ovet ja murtaa saatanan valta omassa elämässään. Vain Jeesuksella on valta tehdä se. Vain Hänellä on valta antaa synnit anteeksi ja avata tien taivaaseen. Minkälainen on sinun vapautesi? Älä vain sano, että se on sitä, että saa tehdä mitä haluaa. Sitä se ei todellakaan ole. Jos et anna Jeesuksen ohjata elämääsi, sen tekee sitten sielunvihollinen. Ja se laittaa sinut liekaan, jota aluksi luulet vapaudeksi. Teet, mitä haluat. Päätät itse tekemisesi, mutta kukaan ei siunaa sitä, jos Jeesus ei sitä siunaa. Raamatun mukaan ihmisillä, jotka eivät tunne Jeesusta, on vapaus pahuuden verhona. Sen voi tulkita niin, että heille vapaus on oikeastaan vankila. Mutta todellinen vapaus on vielä jokaisen saatavilla. Vapauden hinta on maksettu kerran Golgatalla ristinpuulla. Ristiinnaulitseminen oli kaikkein pahin suurille rosvoille tarkoitettu, mahdollisimman häpeällinen ja tuskallisin teloitustapa. Jeesus otti tämän vapaaehtoisesti itselleen ja vain sen ansiosta vapautemme on mahdollinen, taivaan ovet voivat vielä meille avautua.
" Ihmiset, jotka eivät tiedä, että Kristuksen voima voisi muuttaa heidätkin, arvostelevat tyhmyydessään sanomaa hänestä. Jumala tahtoo, että vaiennatte heidät tekemällä hyvää. Laki ei sido teitä, mutta tämä ei merkitse, että olisitte vapaita tekemään väärin. Käyttäkää vapauttanne sillä tavoin, että toteutatte koko ajan Jumalan tahtoa" - 1. Piet.2: 15- 16, Elävän Uutisen mukaan Myös kristittyjen tulee kaiken aikaa tarkkailla itseään, kuinka vapauttaan käyttävät! Vain todella ymmärretty totuus tekee meidät vapaiksi.
Edelleen lainaan Elävää Uutista, 2 Piet. 2: 19- 20, " He sanovat: Ette te sillä pelastu, että teette hyvää. Yhtä hyvin voitte siis tehdä pahaa. Tehkää vapaasti mitä ikinä tahdotte. He tarjoavat kyllä " vapautta" mutta ovat itse synnin orjia. Jos jokin asia hallitsee ihmistä, hän on sen orja. Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme ja Vapahtajamme, tunteminen pelastaa ihmisen tämän maailman saastasta" Näin saatana viekoittelee ihmisiä valheprofeettojen kautta eksyttäen jo Herran omatkin.
Taivaallinen Isämme tietää sinun vankilasi. Hän tietää, että olet kadonnut ja onneton kuin pieni karitsa laumastaan eksyneenä orjantappurapensaaseen juuttuneena yön pimeydessä, villipetojen ulvoessa ympärillä. Ei hätää, Paimen tietää , missä sinä olet. Ja, jos tahdot, Hän vaeltaa luoksesi ja löytää ja nostaa sydäntään vasten. Ja olet oleva vapaa ja turvassa lopun matkaa. Aina taivaaseen saakka!
Kiitos Jeesus, että kuolit. Että nousit ylös. Että elät. että tulet!
Ylösnousemusaamun ilo täyttäköön sydämesi tänä Pääsiäisenä!
Pakkasvaroitus
Ilmatieteen laitos on aloittanut uuden palvelun: pakkasvahdin. Näin kansalaiset voivat paremmin varautua tulevaan kylmyyteen. Joskus tuntuu, että ihmiset ovat menettäneet kyvyn arvioida ihan itse tilanteita ja niiden muutoksia. Joka kesä, kun helteet alkaa, alkaa myös ihmisten opastaminen niitä varten. Aivan kuin helle olisi ensimmäistä kertaa. Ja näin talvella, opetetaan meitä suomalaisia, talveen tottuneita, pukeutumisesta alkaen. Ihmiset eivät näköjään osaa käyttää omaa järkeään, ennen kuin näkevät asiasta mustaa valkoisella. Muistan, kun itse olin kansakoululainen. Silloin oli kylmiä talvia myös. Kukaan ei varoittanut ennakolta. Ja kouluun oli lähdettävä, kuljetusta ei ollut. Oli ehkä vuosi 1964, kylmä pakkastalvi. Se ei tuntunut loppuvan sitten millään. Kevät ei edistynyt, vaikka kuinka koetti sitä auttaa pökkimällä sauvoilla puunrunkoja, että raskaat lumitaakat tippuisivat nopeammin. Eräänä aamuna oli todella kova pakkanen. Isälläni oli siihen aikaan jo auto, yksi kylän harvoista menopeleistä. Isä lähti viemään minua kouluun, niin kuin aina kylmimpinä päivinä teki. Muistan, että isä poimi kylätiellä käveleviä koulutovereitani kyytiin niin paljon kuin autoon suinkin mahtui. Mutta sinä aamuna kylätie oli aivan hiljainen. Kun päästiin koululle, paikalla oli vain yksi toinen oppilas, Tarmo, joka tuli toiselta suunnalta kuin minä. Opettaja, joka asui koululla, ilmoitti että tänään ei pidetä koulua. Niinpä kuskasimme Tarmon kotiin ja menimme sitten itsekin kotiin lämpimään.
Psalmissa 147 sanotaan; " Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat. Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen: Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa. Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion. Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi. Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla. Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä. Hän antaa sataa lunta niin kuin villaa ja sirottaa härmää niin kuin tuhkaa. Hän viskaa rakeitansa niin kuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa? Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat. Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille. Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja! "
Raamatun ilmoituksista on toteutunut jo valtaosa, muistan kuulleeni että 96%. Ja loppu toteuttuu aivan varmasti. Jotkut sanovat, että Raamattu on vain pelkkä ihmisten kirjoittama kirja. EI ! Raamattu on Jumalan ilmoitus. Mitäpä, jos kännykkämme piippaisi eräänä päivänä ja lukisimme viestin; " Varautukaa suureen katastrofiin, Jeesus on tulossa noutamaan omansa. älkää nousko lentokoneeseen, jonka ohjaaja on Jeesuksen oma. älkää suostuko leikkaukseen, jota suorittaa uskova kirurgi. Heidän maallinen työnsä päättyy silmänräpäyksessä ja he nousevat Herransa kanssa iloon. Ja sinä, jos et ole Jeesusta sydämeesi huolinut, et mukaan pääse. Vielä on aikaa hetken verran"
Jumala sanoo viimeisen sanan. Hän on kaiken maallisen vallan ja voiman yläpuolella. Kuka kestää hänen pakkastansa? Hyvin käy niiden, jotka häntä pelkäävät ja kunnioittavat hänen lakejaan. Jos suvaitsemme sen, mikä Raamatussa on Jumalalle kauhistus, huonosti käy yksilöihmiselle ja koko kansalle. Jumala näyttää voimansa pakkasissa, helteissä, lumikaaoksissa, rakeissa. Mitä voi ihminen niille? Jumala ei hyväksy syntiä. Mitä voi ihminen sille tuomiolle, joka häntä tottelemattomuuden tähden kohtaa? Kiitos Jumalalle uudesta presidentistämme! Jumala häntä siunatkoon ja myös koko eduskuntaa ja hallitusta. Antakoon viisautta kunnioittaa Jumalan lakeja.
Anna itsesi Jeesuksen käsiin. Hän on ainut tie Jumalan Taivaaseen. Pois täältä helteistä, pois tuiskusta ja pakkasista. Ikuiseen iloon, valoon ja kodin lämpöön.
Myrskyssä
Eräs suurimmista kristillisistä kirja- aarteista on Lettie B. Cowmanin "Virtoja Erämaassa". Olen lukenut sitä päivittäin vuodesta toiseen. Joskus menee hetki aikaa, että otan päivittäiseksi hartauskirjaksi joitakin toisia palatakseni taas tähän ihanaan, lohdulliseen kirjaan. Kirjan kirjoittaja sai miehensä kuoleman jälkeen Herralta kehoituksen lähettää muiden murheellisten sydämille niitä sanomia, jotka auttoivat häntä vaikeina vuosina. Kirjan ydinsanoma on "Monen ahdistuksen kautta meidän pitää menemän sisälle Jumalan valtakuntaan"- Apt. 14; 22
Kirjaan on koottu suurten Jumalan miesten ja naisten opetuksia ja lohdutuksia. Kirja ei ole syntynyt kevyesti, vaan jokainen heistä on käynyt suuret vaikeudet ja taistelut. Niistä suurimmat ja raskaimmat on hengelliset taistelut. Tämä kirja ei ole tarkoitettu kevyeksi iltalukemiseksi eikä menestysteologian kannattajille, he eivät tätä ymmärrä. Mutta, jos haluat olla Jumalalle antautunut. Tahdot oppia Hänestä, kasvaa ja olla siunauksena muille ihmisille ja voittaa sieluja Jumalalle. Jos pyydät saada olla lähellä Jeesusta, tulla Hänen kaltaisekseen. Jos haluat olla lempeä ja oikealla tavalla nöyrä. Tahdot, että Jeesus täydentäisi hengen hedelmien koriasi, sinulle on tämä kirja. Huomaat, että ei tarvitse ihmetellä myrskyjä, eikä vaikeuksia. Ei edes ahdistuksia, jotka pimentää taivaasi. Mutta vain hetkeksi.
Tulevissa myrskyissä tarvitsemme yhä suuremman turvan. Vasta lopulta taivaassa olemme viimein vapaat kilvoitusvaljaista. Antakoon Herra meille lujuutta kestää sinne asti, lopulliseen vapauteen. Viime aikoina oma rukoukseni on ollut, että olivatpa olosuhteeni minkälaiset tahansa, vaikka olisin yksin kuinka suuressa tuskassa tahansa, tietäisin ettei se ole minun tuhoni. Jos olen Jeesuksen oma, armahdettu, olen turvassa taivasta varten.
Kirjoitan tähän erään päivän, 28.7, tekstin:
"Hänen tiensä käy tuulispäässä ja myrskyssä… ( Naah. 1; 3)
Muistan, kunka istuskelin Pleasant- vuoren jyrkänteellä ja katselin laaksossa raivoavaa myrskyä. Taivaat olivat sysimustat, ja maa järähteli ukkosen jyristessä. Laakson maisema näytti kokonaan muuttuneen ja sen kauneus ainiaaksi tuhoutuneen.
Mutta myrsky meni menojaan ja laakso rauhoittui. Jos olisin seuraavana päivänä istunut samassa paikassa, olisin varmaan kysynyt: ” Missä se hirvittävä, synkkä myrsky nyt on? ” Ruohikko olisi sanonut: "Osa siitä on minussa." Päivänkakkara olisi sanonut: "Osa siitä on minussa." Ja hedelmäpuut , kukat ja koko kasvisto olisi vastannut: "Osa myrskyä on meissä"
Oletko pyytänyt tulla Herrasi kaltaiseksi? Oletko kaivannut Hengen hedelmää, rukoillut rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, sävyisyyttä, itsehillintää sydämeesi? Jos olet, niin älä silloin pelkää myrskyistä tuulispäätä, kun se puhaltaa elämäsi läpi. Siinä on siunaus, ja se kantaa runsasta hedelmää "jälkeenpäin" .
Jumalalla on omat aikansa. Jos tänä päivänä istut minun kanssani pilvenpatsaan alla ja Jumala tahtoo pitää siinä niin kauan kuin haluaa, pysytään siinä hiljaa ja odotetaan. Sitten joskus saamme käskyn lähteä liikkelle ja omistaa siunaukset elämäämme. Kunhan vaan emme livahda painon alta ennen aikaansa. Odottelun aikana opitaan enemmän Jumalasta. Kahdenkesken hiljaa, sitä Hän haluaa.
Suuri Huominen
Ystäväin, allapäin ei nyt olla saa, laulullain tahdon näin katsees kohottaa. Kiittäen, laulaen, Herraa palvoen, tunnemme taas suuren rakkauden.
Tiedät sen, pilvinen päivä olla voi. Arkisen harmauden matka etees toi; Kuitenkin ihanin tie on uskovan, kuulet sydämesi jo laulavan.
Maailmaan, kuohuvaan Sanan Herra toi; ” Parempaa odottaa Herran omat voi” Uusi maa puhkeaa esiin kuorestaan, joukko uskovaisten käy laulamaan.
Jeesus- tie meidät vie voittoon valtavaan. Uskoen, luottaen kotiin kuljettaa. Nyt jo nään tieni pään tuolla loistavan. Kuulen äänen Herran mua kutsuvan.
Matkalla me oomme suureen huomiseen. Siksi nyt jo laulaa voimme hymyillen. Yhteyttä tunnen kanssas , ystäväin. Kanssasi mä tahdon käydä eteenpäin.
Tämän vanhan hengellisen laulun sanoilla tahdon rohkaista sinua, ystäväni jatkamaan eteenpäin kohti suurta huomista. Kuohuavan maailman keskellä Jeesuksen omat saavat kiinnittää katseensa Häneen ja uskossa odottaa parempaa. Matkalla uuvun kerran tai kaksi, yhä vain tieni käy rakkaammaksi. Silloin kun voimat loppuu, ystävä rientää apuun. Ja kun toinen uupuu, riennän minä vuorostani auttamaan. Päivät on erilaiset, vaiheet on erilaiset elämän tiellä.
Ei anneta syksyn pimeyden masentaa mieltä. Meitä odottaa kirkkaus, ikuinen auringonpaiste, yötön elämä. Pari päivää sitten laskeva aurinko oli erikoisen kirkas. Se häikäisi niin, etten pystynyt sitä katsomaan. Olkoon se esimakua tulevasta kirkkaudesta, johon olemme matkalla. Mooses pyysi nähdä Jumalan kirkkauden. Mutta Jumala sanoi, ettei hän voinut nähdä Herran kasvoja ja jäädä eloon. Ja Jumala osoitti Moosekselle paikan kallion rotkossa. Sitten Jumala peitti Mooseksen kädellään sillä aikaa, kun kulki hänen ohitse. Ja Mooses sai katsoa vasta, kun Herra oli kulkenut ohi ja vain Hänen selkäpuolensa oli näkyvissä. – 2. Moos.33: 17- 23. Niin suuri on Herran kirkkaus, liian suuri ihmisen silmille. Mutta taivaassa sitten, kun suuri huominen on koittanut, me näemme Hänen kasvonsa, Ilm. 22. 4
Mutta vielä olemme matkalla. Kannetaan toistemme kuormia ja myös toisiamme Jumalan sanan mukaisesti. Löydetään heidät, jotka ovat heikkoja ja hypätään sohvalta alas auttamaan ja kantamaan. Jos Jeesus antaa meille siihen hetkeen kehoituksen ja voiman. ” Mutta meidän vahvojen tulee kantaa heikkojen vajavuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi” – Room. 15: 1
Siunausta syksyysi!
- Seija Salomäki
Kultaiset Siemenet
On kevät ja kylvämisen aika. Tarvitaan lämpöä, valoa, siemeniä ja vettä. Niin, ja tietysti hyvää multaa. Hyvää maaperää. Jeesus puhui paljon vertauksilla, jotta ihmisten olisi helpompi ymmärtää Hänen opetustensa valtavat salaisuudet. Yksi tunnetuimpia vertauksia on vertaus kylväjästä. Teksti löytyy Luukkaan Evankeliumin 8. luvusta jakeesta viisi eteenpäin;
"Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen. Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta. Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen. Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän."
Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen vertausta ja niinpä Jeesuksen oli selitettävä.
Siemen on Jumalan sana. Jumala kylvää sanaansa jokaisen ihmisen sydämeen. Riippuu sydämen maaperästä, miten siemen kasvaa. Juurtuuko alkuunkaan vai kuivettuuko vai miten käy. Onko sydän niin luotaantyöntävä, että sanan siemenet putoavat tielle ja kohta linnut ne nokkii. Ihminen kuulee sanan, mutta pian perkele tulee ja ottaa sanan pois ettei ihminen uskoisi eikä pelastuisi. Juuri puuttuu kokonaan.
Jos sinun sydämesi maaperä on kuin kallio, otat kyllä sanan vastaan, mutta juuri riittää vain ajaksi. Uskot kyllä, mutta kiusausten tullessa luovut heti.
Entä orjantappurasydän! Tällainen ihminenkin kuulee kyllä, mutta huolien tullessa ( ja niitähän kukaan ei voi välttää) siemen tukehtuu. Elämän tarjoamat korvikkeet vievät voiton. Raha, maine ja ohimenevä kunnia ja nautinto ovat orjantappurasydämelle tärkeämpiä kuin ikuinen rauha Jumalan luona.
Mutta sitten on vielä se neljäs maaperä. Osa siemenistä putosi hyvään maahan. Jos sinun sydämesi multa on hyvää, sanan kuultuasi säilytät sen sydämesi vilpittömässä ja hyvässä maaperässä. Ja tuotat runsaan hedelmän kärsivällisyydessä.
Jumalalla on valtava siemenvakka täynnä kultaisia sanansiemeniä. Jumalalla on myös paljon apulaisia keväisillä kylvöpelloillaan. Jos sydämesi multa on hyvää ja siellä kasvaa monet hedelmät, saat kylvää Isän apuna kallisarvoisia siemeniä ihmisten sydämiin. Rukoillaan ihmissydänten kuivuuden ja kovuuden muuttumista hyväksi, kuohkeaksi mullaksi, jossa siemen juurtuu ja kasvaa ja kukoistaa tuottaen satakertaisen sadon.
Ojennetaan luottaen pienet kätemme ja otetaan Isän kädestä Kallisarvoiset Sanansiemenet, luotetaan, siunataan ja käydään työhön!
"Jos niin kuin Ruut halpa lienetkin, sä riennä kentälle kuitenkin.
Voit löytää jäljelle jäänehen Herralle kalliin tähkäsen.
ällös siis väsy sä kylvämään. Rakkauden kylvö käy itämään.
Vaikkakin kylvät nyt kyynelin, niittää saat mielin riemuisin." - HLK 198
Elämän tarkoitus
Maailmassa on aika monta ihmistä, erilaista, erilaisissa olosuhteissa, elämäntilanteissa, kulttuureissa. Erilaiset asiat ovat heille tärkeitä. Joku kamppailee joka hetki säilyäkseen hengissä. Joku toinen taas menettää mielenrauhansa, jos kynsi lohkeaa.
Nuori nainen, kuin valokuvamalli, upeassa muotiasussaan, meikissään ja muussa varustuksessaan. Matkalla shoppailemaan, taas kerran. Ostelemaan jotakin vaan, jotakin uutta pitää saada ostaa. Muuten on niin kurjaa tämä elämä. Päässä pyörii ajatuksia uudesta elokuvasta, muotilehdestä ja nykyisestä poikaystävästä, josta olisi pian päästävä eroon. On tiedossa toinen, niin hyvännäköinen. Olisimme niin täydellinen pari.- Mikä on tämän nuoren naisen elämän tarkoitus?
Toinen nuori nainen makaa sairaalan vuoteella. On maannut jo monta vuotta, letkuissaan ja mittareissaan. Muuten hiljaisessa huoneessa kuuluu vain laitteiden tasainen piipitys. Tyttö ei pysty itse liikkumaan, ei puhumaan, ei mitenkään ilmaisemaan itseään. Muille ihmisille hän on sama kuin kuollut, ei kukaan, ei mikään. Hän vain odottaa. Aamulla iltaa ja illalla aamua.- Mikä on hänen elämänsä tarkoitus?
Kolmas nuori nainen, tai tyttö vasta, lapsi oikeastaan, odottaa hänkin. Odottaa jotakin, joka veisi hänet pois, turvaan. Kahdeksanvuotiaana hänet myytiin seksiorjaksi Kambodzhassa. Sen teki tytön oma isä. Tyttö ei koskaan ole saanut kokea hellyyttä, ei rakkautta, ei turvallisuutta. Hänelle ihmisen kosketus on inhoa, kipua ja häpeää. Hän elää keskellä toivottomuutta, äärimmäistä väkivaltaa, ihmisen raadollisuutta ja sairasta himoa. Vailla minkäänlaista ihmisarvoa. - Mikä on hänen elämänsä tarkoitus?
Entäpä sinä! Mikä on sinun elämäsi tarkoitus? Onko haaveesi kierrellä vähän maailmaa vai kenties rakentaa kaupungin hienoin talo? Haluatko lukea paljon kirjoja, tietää paljon ja olla sivistynyt? Onko elämäsi kohokohta lapsesi saavuttama akateeminen loppututkinto? Onko elämäsi tarkoitus sama kuin unelmasi?
Olet voinut kiertää maailman vaikka kymmeneen kertaan, etkä silti ole nähnyt mitään tärkeää. Olet voinut rakentaa kaupungin hienoimman korttitalon, joka yhdestä puhalluksesta on läjässä. Olet voinut lukea kaikki maailman kirjat, etkä silti ole oppinut mitään. Lastesi maisterinpaperit eivät anna tarkoitusta sinun elämällesi.
Jokaisen elämällä on tarkoitus. Sen voi löytää niin teiniprinsessa kuin sairaalan vuoteeseen sidottu. Niin seksiorja kuin kuka tahansa. Sen täytyy olla jotakin hyvin ihanaa. Jotakin hyvin suurta, mutta hyvin yksinkertaista. Sen täytyy olla kaikkien saatavilla. Riippumatta ympäristöstä, elämäntilanteesta, omista ansioista.
Tänä päivänä, ja varmaan jokaisena aikakautena, ihmiset muovaavat oman jumalansa itselleen sopivaksi. Mutta elävä Jumala ei ole kenenkään muovailtavissa. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Mitä Hän on sanonut, se pitää paikkansa aina ja ikuisesti. Sanoma ei muutu kenenkään ihmisen mielipiteen mukaan. Hän, Jeesus Kristus, on elämän tarkoitus. Hänen löytäminen on tarkoitus sille, että elät tätä elämää. Hän antaa sinulle kaiken, mitä tarvitset. Ei kaikkea, mitä toivot. Hän tietää tarkalleen sinut ja ajatuksesi. Hän on sinun isäsi. Hän on puuttuva syli ja rakastava ystäväsi. Hänessä olet arvokas, ainutlaatuinen. Vain Hän voi antaa anteeksi syntisi. Hän kuoli puolestasi ristinkuoleman vuodattaen verensä sinun syntiesi sovitukseksi. Vain Hän voi antaa tarkoituksen elämällesi. Vain Hän on tarkoitus sinun elämällesi.
- Seija Salomäki
Ikivanha Raja
Millä eväillä olet aloittanut tämän uuden vuoden 2011? Haluatko saada jotakin uutta, tehdä jotakin uutta, kokea jotakin uutta? Tarjolla on paljon. Tämän päivän maailmassa löytyy joka lähtöön uutta tekemistä ja harrastusta. Haluat ehkä kohottaa kuntoasi, laihtua, siirtyä terveellisempään ruokavalioon. - Se on hyvä! Löydät lukemattomia vaihtoehtoja. Tai haluat matkustaa johonkin, missä et ole ennen käynyt. - Ihan hyvä sekin. Haluat opiskella uutta kieltä tai jotain muuta taitoa. - Ei siinä ole mitään pahaa, on hyvä kehittää itseään. Vai oletko aikonut aloittaa oikein tarkan euron elämän ja lopettaa turha tuhlailu? - Mikäs sen parempi tapa aloittaa uusi vuosi!
Oli hyvä tarkoituksesi sitten mikä tahansa, mutta jos unohdat Jumalan ja porskuttelet omin voimin, kaikki tekemisesi on tarkoitusta vailla. Voit tehdä hyviä asioita mielin määrin, mutta ilman Jumalan siunausta niistä katoaa todellinen päämäärä.
Raamatun mukaan jokainen ihminen tietää, että Jumala on olemassa, ateistikin. Sillä Jumala loi ihmisen tietoiseksi itsestään, eikä ihminen saavuta rauhaa ennen kuin löytää Jeesuksen ja saa Hänen kauttaan syntinsä anteeksi. Room. 1: 19; "Sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut"
Ihminen voi etsiä ja etsiä kaikenlaista hyvää, mikä tyydyttäisi hänen tyhjän tilansa sisällään. Mutta tila ei täyty muulla kuin Jeesuksella. Ei, vaikka kuinka mietiskelisi ja saavuttaisi pimeyden henkivaltojen tuomia huikaisevia kokemuksia.
Vastauksia kysymyksiisi löydät ikivanhasta Raamatusta. Kirjasta, joka ei ole tavallinen kirja täynnä satuja ja legendoja. Kirjasta, jonka sanaan meidän on sopeuduttava, eikä yritettävä muuttaa sitä ajan henkeen sopivammaksi. Jumala ja Hänen Sanansa on ainut, mikä pysyy. Siihen voi jokainen luottaa ja turvata. Ja löytää levon sielullensa. Sieltä löydät rakastavan Jeesuksen, mutta löydät myös tuomitsevan Jeesuksen. Jumalan Sana on tarkoitettu meidän parhaaksemme. Mutta Sana myös satuttaa, se saa aikaan parannuksen ja näin vasta todellisen muutoksen.
"Näin on Herra sanonut: Astukaa teille ja katsokaa ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää mikä on hyvä tie ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sielullenne"- Jer. 6: 16
On välttämätöntä pitää ikivanha raja, Jumalan ikuinen Sana. Se on muuttumaton, aina voimassa. Nykypäivänä kaikki muutetaan, suvaitaan. Jota joka tuutista ihmiseltä vaaditaan. Tätä sanaa ei löydy Raamatusta.
Tänään; Etsi Herraa, kun vielä voit Hänet löytää!
Jumalan Siunausta tämän vuoden matkalle!
Vielä ehdit
Takaisin, takaisin, ystävän lailla, Jeesus sua kehoittaa tulemaan. Aikasi kuljit jo huolia vailla, astellen tietäsi laveaa.
Kerran sait tuntea Ystävän parhaan, Ystävän vailla vertojaan. Hänelle kerroit, apuaan anoit. Mitään ei puuttunut vakastas.
Vaan liukastuit tiellä ja pahalla miellä nieleksit omaa arvoas. On naamari päällä ja helteisel säällä jo kuumuus polttaa sun kasvojas.
Ei hätää!- sä sanot vaan, etkä aattele ollenkaan. Oot yksin, kun saapuvi Herra. Ei mukaansa huoli, oot muotopuoli. Ilman Jeesusta syntien painama.
Nyt aikaa on vähän! – sä uskotko tähän? Pian Jeesus on saapuva loistossaan! Jos tahdot sä mukaan, ei estää voi kukaan, jos syntisi hylkäät ja tunnustat.
Jos omaksi Herran Jeesuksen sä tahdot tulla, Taivaassa aina paikka on sulla!
Sinun tähtesi
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa , ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä" – Joh. 3:16
Kanadassa sattui kerran erikoinen onnettomuus. Kerrotaan nostosillan vartijasta, jonka tehtävä oli laskea joen yli menevä laskusilta, jotta juna pääsi sitä myöten joen yli. Kerran, kun juna oli jo tulossa ja vartija oli laskemassa siltaa, hän kauhukseen huomasi pienen poikansa, joka oli pudonnut nostosillan rattaiden väliin. Miehen oli nopeasti päätettävä, kumman kahdesta vaihtoehdosta hän valitsee. Jos hän laskee sillan, hänen pieni poikansa murskaantuu kuoliaaksi rattaiden väliin. Jos hän ei laske, juna suistuu kiskoiltaan ja sadat ihmiset kuolevat. Mies luo viimeisen katseen omaan rakkaaseen poikaansa ja laskee sillan. Hän kuulee poikansa avunhuudot ja näkee hänen kuolevan rattaiden murskatessa hänen pienen, hennon ruumiinsa. Samanaikaisesti juna ajaa turvallisesti joen yli. Ihmiset junassa katselevat maisemia ja lueskelevat rauhassa lehtiään, eikä kukaan aavista, mikä tragedia oli juuri tapahtunut. Heidän tähtensä. He eivät tienneet, mikä valtava hinta heistä juuri maksettiin.
Sinustakin on maksettu suuren suuri hinta. Jumala uhrasi oman Poikansa kuolemaan sinun tähtesi. Mitään muuta suunnitelmaa ei ollut. Kun synnyit, Jumala tiesi, että itse et selviä puhtaana, synnitönnä täältä maailmasta. Mikään hyvä tekosi ei riitä tekemään sinusta syytöntä. Itse et voi itseäsi pelastaa, niin kuin ei hukkuvakaan voi itse itseään nostaa vedestä. Siksi Jeesus on kuollut ristillä, sovittaakseen meidän kaikkien synnit. Hänen kuolemansa on sinun toivosi. Hänen ylösnousemisensa tekee mahdolliseksi myös sinun iankaikkisen elämän. Tänään Jeesus elää, rukoilee puolestamme ja odottaa Isän lähtökäskyä tullakseen noutamaan omansa. Osaatko sinä kiittää tästä maksetusta uhrista, joka riittää maksuksi jokaisesta ihmisestä? Suostutko ottamaan sen vastaan? Jeesus kysyy ja odottaa sinun vastaustasi.
Kiitos Jeesus, että kuolit.
Että nousit ylös.
Että elät.
Että tulet.
Riemullista Pääsiäisjuhlaa! Pääsiäisen ilosanomassa on meidän toivomme!
Elämänhallintaa
Onko sinunkin elämässäsi tärkeintä olla onnellinen? Ja terve ja huolta vailla! Onko olosi turvallinen, jos tunnet itse hallitsevasi omaa elämääsi, jos itse saat pitää ohjaksista kiinni? Onko mottosi ” elää täysillä tässä ja nyt ” ? Haluatko Jumalan puuttuvan asioihisi vain silloin, kun sinulle tulee vaikeuksia? Sittenkö vasta heräät syyttämään Jumalaa siitä, että antoi sinun kohdata surua ja ongelmia? Sittenkö vasta! Haluatko Jumalan pysyttelevän poissa elämästäsi, kun kaikki menee hyvin, kun et tarvitse Häntä ?
Suurin piirtein näin minäkin ennen ajattelin. Kunnes Jumala alkoi armossaan vetää minua puoleensa ja irrotella käsiäni elämäni suitsista. Sairastuin 35- vuotiaana ja pian jouduin luopumaan työstäni ja jäämään eläkkeelle. Kivut, valtava väsymys, masennus ja luovuttamisen tunne painoivat minut sängyn pohjalle pitkäksi aikaa. Olin uupunut ja voimaton niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Elämään tuli paljon rajoituksia, oli luovuttava niin paljosta. En jaksanut huolehtia itsestäni saatika perheestäni, lapset olivat vielä pieniä silloin.
Tällaisessa tilanteessa ihminen on niin monien tuulien riepoteltavana. Jumala oli aloittanut työnsä minussa, mutta myös sielunvihollinen, saatana, oli valppaana. Tässäpä oiva saalis, se tuntui ajattelevan. Tyrkytänpäs omia parannuskonstejani tytölle! Ja niitähän on! Minäkin kokeilin monia vaihtoehtoisia parannuskeinoja. Kunhan vain tuntisin oloni paremmaksi, ajattelin. Akupunktio, homeopatia ym. hoitokeinot, joiden alkuperäinen lähde on pahassa, sielunvihollisessa. Kun ihminen jää kiinni tähän loukkuun, tuntee tilapäistä helpotusta vaivoissansa, silloin on vaarana eksyä. Saatanalla on tarjota niin monenlaisia vaihtoehtoja, jokaiselle sopivia. Kun ihminen on vaikeuksissa ja alkaa etsiä apua, kuinka innokkaana saatana silloin onkaan. Se tarjoaa omaa henkisyyttään, joka on hengellisyyden vastakohta. Se tarjoaa joogaa, meditointia, enkelienergiaa, kaikenlaisia väri-ym. terapioita. Omia auttajiaan ja henkiparantajiaan. Saatana vakuuttaa, että sinusta itsestäsi löytyy kaikki se tieto ja taito, joita tarvitset saadaksesi langat taas omaan käsiisi. Ja mikä kummallista, niin myös näissä ihminen voi saada avun vaivoihinsa, jopa parantua. Näistä saatanan ihmeistä kertoo myös Raamattu, joka monessa kohden varoittaa; älkää eksykö ” ja ” Valvokaa” Ja mikä on syy, että eksymme. ” Te eksytte, koska ette tunne Jumalan voimaa”
Saatanan periaate on saada ihminen niin pauloihinsa, että sieltä on vaikea enää irrottautua. Se haluaa viedä ihmisen yhä syvemmälle ja syvemmälle pahuuteensa, vankeuteensa. Eikä tahdo otettaan irrottaa. Vaan kahlita ihmisen kuljettaakseen hänet omaan valtakuntaansa, jossa ihmisen osa on kadotus, tulinen järvi, ikuinen ero Jumalasta. Se ei ole satua, vaan se on totista totta. Ihminen eksyi, sai tilapäistä helpotusta ja iloa, mutta maksoi siitä ikuisuuden kestävällä tuskalla. Sillä ihminen, joka joutuu helvettiin, joutuu kärsimään samoista kivuista, joita maailmassakin kärsi, ikuisuuden. Se on aika, joka ei lopu koskaan.
Entä, miten minulle kävi? Olen edelleen sairas. On ollut monia leikkauksia ja pitkittyneitä toipumisia. Sairauksia on tullut lisää roppakaupalla, enkä ole säästynyt muiltakaan elämän vaikeuksilta. Mutta minulle on käynyt hyvin. Olen saanut olla osallisena ihmeistä suurimmassa, sielun pelastuksessa. Jumala suuressa armossaan veti minua niin kovasti puoleensa, että sain löytää Jeesuksen elämääni. Hänet, joka kaikki maailman kivut ja sairaudet on kärsinyt ja vienyt ristille. Minua alkoi inhottaa kaikki vaihtoehtohoidot ja sanouduin niistä irti Jeesuksen nimessä. Pyysin anteeksi, että olin niihin ymmärtämättömyyttäni sekaantunut. Ja kuinka kevyt ja helpottunut olo silloin oli! Aivan kuin kahleet olisivat pudonneet. Paljon suurempi riemu oli kuitenkin siitä, kun sain synnin kahleet pudottaa Jeesuksen jalkojen juureen. Jeesus on yhä voimallinen katkaisemaan kaikki vihollisen kahleet.
Ihmiselle ei ole luvattu helppoa elämää, ei ainakaan Jumalan lapselle. Mutta elämä Jeesuksen omana on riemullista elämää, jännittävää elämää, turvallista elämää, jossa kaiken saa kohdata pelotta ja toivon näkökulmasta. Ja vaikka kuinka vaikea on kulkumme, saamme perillä riemuun puhjeta, kyyneleet kuivata ja laastarit irrottaa niin sydämen kuin polvenkin haavoista.
Jos sinä tänä päivänä olet kohdannut vaikeuksia elämässäsi, muista että Jumala tahtoo vetää sinua itselleen. älä eksy saatanan pauloihin. älä katso tilapäiseen hyvään oloon ja helpotukseen, sillä jos saat sen ilman Jeesusta, sinä menetät sen ja sitä vastoin elät ikuisuuden kivuissasi. Muista, että saatana tahtoo sinulle pelkästään pahaa, kun taas Jeesus tahtoo vapauttaa sinut synneistäsi ja ottaa luokseen Taivaaseen.
Aika on käynyt vähiin. Valitse tänä päivänä paikkasi ikuisuudessa. Saatana tahtoo tuhota sinut ja nauttii nähdessään sinut kivuissasi kun taas Jeesus tahtoo sinulle vapauden. Ikuisuuden ilman synnin kahleita ja kipuja. Taivaan kodissa Jumalan luona.
- Seija Salomäki
Isän sylissä
Hän istuu siinä, Isän sylissä. Tuo nainen tai tyttönen vasta, Isän tyttö. Isän sylissä ei ole aikaa ollenkaan.
Isän sylissä aika katoaa.
Tähän oli pakko tulla taas. Ja tyttönen unohtaa kiireen ja murheen ja siinä vain rauhassa silmänsä sulkee.
Ja hiljaa ihan Isä tyttöään kiikuttaa kuin ennen vanhaan keinussa pihan.
Ja vaikka äsken jo aivan tyttö unhotti kaiken vaivan, pian hän ylös ponnahtaa ja Isälle murheitaan kiiruhtaa
kertomaan:
- On kaikki se, mitä minussa on, niin väsynyt, Isä! Niin väsynyt on mieli ja ruumis mulla. Voinko mä
koskaan terveheks tulla ? Kun muut ympärilläin touhuaa, he aikaan saa vaikka mitä, minä vaan hiljaa katsella saan, en kestää voi mä sitä. Eikä kukaan mua ymmärrä, mä selittäisin kuinka. Ei huomaa ki-
peitä haavojain, ei väsyneitä jalkojain, ei tuskaa, kipua, taakkojain.
Oon epäonnistunut niin, tahtoisin täältä jo taivaisiin.
Mut Isä vain hymähtää hiljaa ja lastansa katselee ja yhä hellemmin sylissään kiikuttelee. Ei puhu Isä ensin mitään, keinuttaa vaan, niin että tyttönen nukahtaa.
Läpi unensa tyttö kuulla saa, kuinka Isä lohduttain puhelee lapselle rauhattomalle.
Joka kiipeää Isän polvelle vahvimmalle.
- Ei katsota taakse nyt ollenkaan. Se mennyt on, menneen saa unohtaa. Ei eteenpäinkään kurkita vielä.
Se salaisuus olkoon sulle, mitä vastassa siellä. Ollaan me tässä nyt vaan ja katsotaan, kuinka tänään sinua siunata saan. älä hätäile yhtään, lapseni mun. Vaan anna kaikki käsiini, kun on Minulla
kaikki valta. Ja joskus vielä huomata saat, että vaikka niin paljon saat odottaa, on lopussa vastaus parhain. Niin vielä rakkaaskin nähdä voit sä poluilla taivahan tarhain.
Siis odota ja rukoile vaan. Lopussa vaivasi palkitaan.
Ja tyttönen huomaa taas uudestaan, kuinka Isä lastansa rakastaa! Hän sylissään kantaa loppuun asti. Joskus puhuu, joskus on hiljaa vaan. Mutta hiljaisuudessakin rakastaa.
- Seija Salomäki
Nuori Johannes
Tänään tahdon jakaa kanssanne kokonaisen luvun Raamatusta. Se on Johanneksen ensimmäisen kirjeen ensimmäinen luku;
” Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta – ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille- minkä olemme nähneet ja kuulleet , sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen. Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.
Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta. Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä”
Yksi luku Pyhästä Kirjasta, kirjojen kirjasta, Raamatusta. Se on Jumalan sana meille ihmisille, jonka on tietojen mukaan tallentanut Johannes, nuorin Jeesuksen opetuslapsista. Johannes, joka oli niin kiivasluontoinen, että Jeesus antoi hänelle nimen; ukkosenjylinän poika. Johannes pyrki parhaimmille paikoille toisten kustannuksellakin ja oli valmis sinkoamaan tulen taivaasta niiden päälle, jotka asettuivat vastustamaan. Mutta Jumala, jolle kaikki on mahdollista ja joka voi kaiken, teki suuren muutoksen nuoressa Johanneksessa. Niin, että myöhemmin, kun hän tallentaa Jumalan sanaa evankeliumiin, hän ei edes mainitse omaa nimeään. Hän oli ” opetuslapsi, jota Jeesus rakasti eniten”, ” eräs opetuslapsi” tai ” se toinen opetuslapsi”. Johannes oli Jeesukselle rakas, hän nojasi Jeesuksen rintaa vasten ja lepäsi viimeisellä aterialla Jeesuksen syliä vasten. Kiivasluontoisesta nuoresta miehestä tuli rakkauden apostoli. Ja rakkaus kesti loppuun saakka; vain Johannes kaikista apostoleista, seisoi Jeesuksen ristin juurella. Siellä Johannes sai Jeesukselta tehtävän huolehtia Mariasta, Jeesuksen äidistä.
Johannes, joka julisti Jeesuksen rakkautta, julisti myös veljellistä rakkautta Jeesuksen omien kesken. Hän sai huomata rakkauden kylmenneen seurakunnassa ja kirjeissään korosti sen tärkeyttä. Jumala on rakastanut meitä, myös me olemme velvolliset rakastamaan toisiamme.
Jos olet Jeesuksen oma, saat levätä hänen sylissään aivan kuin Johannes. Voit sanoa, että Jeesus rakastaa sinua eniten. Eniten kaikista maailman ihmisistä. Jeesus haluaa, että tuntisimme niin. Että tuntisimme, kuinka olemme hänelle arvokkaita, ”spesiaaleja”. Ainutkertaisia, joita ei voi verrata toisiinsa. Ei kehenkään muuhun. Sinä voit olla kuin nuori Johannes, joka kipuilet luonteesi kanssa. Et voi itse itseäsi muuttaa. Mutta kuten ukkosenjylinän pojan, Jeesus voi muuttaa sinutkin. Ei yhtäkkiä eikä helposti, vaan koulujen, luokallejäämisten ja ahdistustenkin kautta. Jos vaan tahdot, Jeesus on tekevä sinustakin oman viestinviejänsä, jolla on tehtävä vailla vertaa tässä pimenevässä maailmassa, jossa vaan puhutaan rakkaudesta, mutta niin harvat haluavat sen omistaa.
- Seija Salomäki
Parempi Tie
- Aja perässä, huudahtaa ystäväni ja nousee autoonsa. Olemme menossa yhteiseen päämäärään ja tie on minulle suhteellisen tuttu, mutta huonompana kuskina ajelen mieluummin perässä ja seuraan ajattelematta sen kummemmin. Olemme ajaneet jo jonkin matkaa, kun tulemme risteykseen, josta ystäväni yllättäen vilkuttaa vasemmalle. Olen aivan varma, että meidän ei pitäisi vielä kääntyä. mutta muistanko väärin, olenko voinut unohtaa tutun tien? Ystäväni kääntyy varmoin ottein . Seuraanko häntä, vaikka tiedän, että se on väärä tie? Päätän pysähtyä ja soitan hänelle. Pienen neuvottelun jälkeen hän myöntää, että olen oikeassa ja palaa takaisin. Kun jatkamme matkaa oikeaan suuntaan, ystäväni haluaa minun ajavan edellä.
Mikä on sinun päämääräsi, mihin sinun tiesi vie? Oletko aivan varma, että tie, jota vaellat, on oikea? Vai ajatteletko edes tällaista, kuljet vaan. Mihin nyt jalat sattuu kuljettamaan. Pääasia, että on hauskaa ja vaivatonta ja helppoa. Onko se mielestäsi turvallinen tie, onko se tuttu tie? Ettei vaan olisi liian tuttu, niin ettet edes voi aavistaa, että tiesi on väärä.
Onko sinulla joku, jota seuraat? Seuraatko ihmistä, jotakin aatetta vai mitä? Mikset seuraa Häntä, joka on paras vaihtoehto, joka vie perille ja joka ajattelee sinun parastasi, miksi? Vai haluatko kenties sitkeästi kulkea omaa tietäsi, sinua ei kukaan määräile. Tahdot olla vapaa ja päättää itse omista asioistasi. Tämä se vasta rohkeutta vaatii ja suurta uskoa. Uskoa omaan itseesi, joka parhaimmillaankin olet vain ihminen. Vajavainen ja keskeneräinen, erehtyvä ja pahaan taipuvainen. Syntinen. Täysin kykenemätön tuntemaan itseään. Vain Jumala tietää, mitä ihmisessä on, eikä ihmisessä ole mitään hyvää ilman Jumalaa.
Raamatussa Jumala kehottaa ihmistä kulkemaan kohti uskon päämäärää, joka on sielujen pelastus. ( 1. Piet. 1: 9) Onko sinulla tällainen päämäärä? Jos se on joku vähäisempi, olet väärällä tiellä. Silloin kaikki, minkä eteen ponnistelet, on turhaa. Kaikki, mihin olet uskonut, raukeaa tyhjiin. Ja, mikä surullisinta: sinä olet eksyksissä, ilman Jumalaa kuljet pimeydessä kuin sokea. Etsit turvaasi toisesta sokeasta.
" älkää kulkeko muiden jumalien perässä, niiden kansain jumalien, jotka asuvat teidän ympärillänne...( 5. Moos. 6: 14)
Jos kuljet oikeaa tietä, Jeesus- tietä, uskot Häneen ja olet antanut Hänen pestä itsesi synneistäsi verellään, pääset perille Taivaan kotiin, iankaikkiseen elämään ja iloon. " Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää. Tämän minä olen kirjoittanut teille, jotka uskotte Jumalan Pojan nimeen, tietääksenne, että teillä on iankaikkinen elämä" ( 1. Joh. 5: 12, 13)
Mutta sinun on oltava aina uskollinen Hänelle, koska Hänkin on aina uskollinen sinulle. Jos et enää näe Häntä, kadotat Paimenesi edelläsi, pysähdy ja palaa takaisi siihen paikkaan, jossa Hänet kadotit. " Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: Tässä on tie, sitä käykää" ( Jes. 30: 21)
- Seija Salomäki
Tänään
Tänään on päivä taas. Loppumassa, pois hiipumassa.
Niin kuin niin moni ennen tätä .
Tavallinen päivä, ei paljon muita kummempi, mutta ainutkertainen kuitenkin.
Ainut tämä päivä, koskaan se ei tule takaisin . Ei koskaan. Mitä tein? Mitä jätin tekemättä? Entä sinä?
Jeesus!
Opeta minua käyttämään päiväni oikein! Anna minun olla arkailematta väsynyt, silloin kun olen. Ja luottaa siihen, että toinen päivä on jo erilainen.
Anna minun löytää huonostakin päivästä sen tarkoitus.
Se, miksi sen päivän minulle suuressa armossasi lahjoitit.
älä anna minun päästää yhtäkään mahdollisuutta ohitseni.
Sillä kaikessa on Sinun kättesi jälki. Kaikki vaikuttaa minun parhaakseni. Kaikki.
älä anna minun ikinä sitä unohtaa.
Löydä Jeesus
Hän syntyi seimeen halvista halvimpaan.
Ken Hänet löytää, saa kultaakin kalliimpaa.
Hän synnit anteeksi antaa ihmisen.
Ja elämän lahjoittaa ikuisen.
Nousee ylle vallan maallisen.
Sä otatko vastaan kuninkaan tällaisen?
Vain Jeesus, vain Jeesus voi sinut pelastaa.
Ei lepää enää seimessään, vaan kanssas vaeltaa.
Tiellä elämän mukanas on aina.
Vain Hänessä on rauha,
se mielees paina.
Jos aukee ovi sydämen,
niin murtuu kahle vankeuden.
Hän oottaa luokseen syntistä.
Ei puhdasta ja hyvää.
Hän hoitaa haavat sydämen,
saa aikaan jotain syvää.
Jos uppoudut sä Jeesukseen, käyt eteen ristin nöyrtyen.
niin joulun ikiaikaisen voit omistaa
vain kiittäen.
"Kiittäkää häntä, joka on tehnyt suuret valot, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti"
Näillä psalmin sanoilla tahdon toivottaa Siunattua Joulujuhlaa jokaiselle. Saakoon Vapahtajamme tuoma valo lämmittää ja valaista meitä kaikkia tässä pimeydessä!
- Seija Salomäki
Vapaus
Ihminen tahtoo olla vapaa. Ja mitä vapaus suurimmalle osalle ihmisistä merkitsee? Mitä se merkitsee sinulle? Luulen, että aika monelta saisin vastaukseksi sen, että saa tehdä mitä haluaa. Monet nuoret odottavat innolla päivää, jolloin voivat muuttaa kotoa pois ja aloittaa oman elämän poissa vanhempien alituisesta silmälläpidosta. Tahdotaan olla itsenäisiä ihmisiä, mutta ei tiedetäkkään vielä, että se tuo mukanaan myös vastuun, työn ja itsestä huolehtimisen. Ei haluta vanhempien holhousta, mutta ei kuitenkaan selvitäkkään arjesta vielä itse.
Tuntuu, että tänä päivänä tämä arki on monille jo nuoruutensakin ohittaneille karvas pala. Ei osata sitoutua, ei kantaa vastuuta. Eletään juhlasta toiseen osaamatta ottaa toista huomioon. Tahdotaan olla vapaa, itse vaan, juhlia ja juhlia, kerranhan tässä vaan eletään. Ei osata, eikä haluta ajatella elämää eteenpäin. Ihminen vanhenee, saattaa sairastua. Mikä vaan voi kohdata ihmistä.
Ja se todellinen vapaus! Eihän se sitä ole, että saa tehdä mitä haluaa. Silloinhan ihminen vasta orja onkin. Nimittäin saatanan orja, silloin ihminen tekee aivan niin kuin se haluaa. Viekö saatana sinuakin kuin pässiä narussa? Etkä sinä edes tiedä sitä. Kehuskelet vain vapaudellasi.
Tiedätkö, mitä Raamattu sanoo vapaudesta? Esimerkiksi Johanneksen Evankeliumissa 8. luku. Jakeessa 32 sanotaan ”… tulette tuntemaan totuuden, ja totuus on tekevä teidät vapaiksi” Sitten jakeet 34-36; ” Jeesus vastasi heille, - Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Mutta orja ei pysy talossa iäti, Poika pysyy iäti. JOS SIIS POIKA TEKEE TEIDäT VAPAIKSI; NIIN TE TULETTE TODELLISESTI VAPAIKSI ”
Et siis koskaan voi olla vapaa ilman Jeesusta. Silloin se on vaan petollista vapautta, jonka takana ei ole Jumala vaan valheen isä, saatana. Raamattu sanoo, 1 Piet. 2: 16, että silloin vapaus on pahuuden verhona. Kuinka moni meistä elääkään tyytyväisenä tietämättä, että oman vapauden takana onkin pahuus, joka yrittää saada sinusta yhä suuremman otteen.
Kuinka paljon olet riippuvainen muiden ihmisten mielipiteistä? Etkö vaan olekkin halukas edustamaan enemmistön mielipidettä! Jeesus antaa sinulle vapauden myös ihmisten mielipiteistä. Enemmistö ei yleensäkkään ole oikeassa. Jos löydät totuuden Jeesuksessa, Hän myös vapauttaa sinut tunnustamaan sen ja olemaan vapaa orjuuttavista ihmismielipiteistä.
Tämä kaikki, että olisit vapaa. Vapaa synnistä. Tämän vapauden omistavana sinulla on pääsy Taivaan kirkkauteen, Jumalan lasten vapauteen!
- Seija Salomäki
Kotipaikka
”Jotkut lähtevät lähelle, eivätkä koskaan palaa. Erossa Herrasta vain muka toisilta salaa. Tahtovat maailmaa koettaa ; Jos se jotain vois antaa. Vielä kerran pikkuisen irrottaa, Kyllähän armo kantaa!
Niin lähtevät sylistä Jeesuksen oman tahdon tielle. He keskellä maailmaa uupuvat. Jalat painavat mutaan uppoavat. Ei voimaa palata ollenkaan. Ei tahtoa, halua uudestaan. Eivät tunteneet pahan juonia, vaan antoivat maailman viedä. Vaikka vähän vain leikkiä aikoivat loassa maailman siellä.
Toiset lähtevät kauas ja palaavat vielä. He uhmassa pettyen kulkevat omalla tiellä. Mutta, mitä onkaan vastassa pakomatkalla tällä? Murhetta murheen perään vaan. Raakuutta, kovuutta maailman. Syvää pelkoa kaipaavan. Mutta Jeesus armahti vielä. Hän antoi mielenmuutoksen ja vavisten askeleet kääntyi. Takaisin luokse Jeesuksen, näin monelta murheelta säästyi”
- Sananlaskujen Kirjassa, 27: 8, sanotaan: ” Kuin pesästään paennut lintu, on mies paossa kotipaikaltaan”. Jos jo olet löytänyt pesäpaikan Jeesuksessa, älä koskaan, milloinkaan. älä mistään syystä ikinä lähde sieltä harhailemaan. Kaikki eivät palaa.
- Seija Salomäki
Sairastatko sinäkin?
Niin, sairastako sinäkin? Minäkin sairastan. Sairastatpa sitten mitä tahansa, ainakin yksi yhteinen asia meitä yhdistää. Sairaus rajoittaa aina jollakin tavalla tavallista elämää. On luovuttava jostakin. Ennen minä olin ihminen, joka pelkäsi hirveästi sairauksia. Lääkärikirjoista löytyi monta hyvää tautia, jotka tarpeeksi tunnusteltuani itsestäni muka löysin. Mutta kun Jumala sitten alkoi vetää minua puoleensa, oli Hän kaikessa viisaudessaan päättänyt kohdallani käyttää juuri sairautta. Se tuntui minusta kauhealta. Mikä julma kohtalo olikaan tullut osakseni! Tähänkö loppuu nyt kaikki, eihän näin voi elää. Kun tavallinen koululääketiede ei voinut minua parantaa ja kun vielä pelkäsin lääkkeitänikin, enkä alussa suostunut niitä syömään, etsin apua sieltä sun täältä. Kulutin paljon rahaa aivan kuin raamatun nainen, Mark.5: 25-34. Etsin apua monista vaihtoehtohoidoista. Päämäärä niissä piti olla hyvä, mutta kaikki olikin pimeydestä. Tänä päivänä kiitän Jumalaa, etten saanut niistä apua ja ymmärrettyäni sanouduin niistä irti Jeesuksen nimessä.
Halusin tulla terveeksi ruumiiltani. Halusin takaisin kaiken sen vanhan minulle kuuluneen, josta minun oli luovuttava. Halusin tulla ja mennä mieleni mukaan niin kuin tähänkin asti. Halusin, halusin… Mutta Kaikkivaltias Jumala oli päättänyt tehdä ihmeistä suurimman kohdallani. Se ei ollut ruumiini parantaminen, vaan sielun pelastus. Parantuminen sisältäpäin, alkaen sydämestä, jonne itse Jeesus Kristus pyrki asukkaaksi. Ja se oli se ihme, että minä, joka en ollut koskaan ymmärtänyt, sain yliluonnollisen voiman ottaa Jeesus sydämeeni. Siitä en lakkaa kiittämästä, sitä en lakkaa ihmettelemästä. Syntini oli anteeksiannettu ja armahdettuna voin myös uskoa ne anteeksiannetuiksi. Jeesuksen sovitustyön, Jeesuksen veren kautta. Ahtaus, jolta sairaus tuntui, toikin elämään aivan uuden ulottuvuuden. Sellaisen, jota en entisessä elämässä tiennyt olevankaan. Kaikki vanha tuntui niin mitättömältä tämän uuden rinnalla. Tuota kaikkeako olin kaivannut? Nyt en vaihtaisi pelastustani terveeseen ruumiiseen ja jatkaisi kulkuani kohti kadotusta huolettomasti vihellellen.
Olen sairastanut nyt 20 vuotta, uskossa olen ollut pian 17 vuotta. Sairaudet ruumiisani ovat vain lisääntyneet, epäonnistuneet leikkaukset kasvattaneet vaivojani. En ole jalostunut kärsimyksessä, en tule saamaan kirkkaampaa kruunua sen tähden, että kannan kipuja ja vaikenen. Voi, niin usein kiukuttelen ja valitan. Mutta enhän minä yksin näitä kipuja kanna. Siihen en pystyisi, en ollenkaan. Jeesus on luvannut olla kanssani loppuun saakka. Hän on mitoittanut minulle sopivan taakan .Ja sen, mitä en jaksa kantaa, Hän on ottanut harteilleen. Sairaus ei ole muuttanut minua; Jeesus on muokkaamassa minua kohti kaltaisuuttaan. Matka on vasta alussa, loppua en onneksi tiedä.
Jeesus tuntee minut. Hän tietää, että haluaisin olla terve. Mutta Hän tietää myös, mikä minulle on parhaaksi. Enää ei raihnainen ruumis tunnu niin pahalta. Sehän riisutaan kuitenkin joskus, oli se sitten terve tai sairas. Saamme uuden ruumiin, uudet vaatteet. Emmekä sitten enää mitään kysy, emmekä vaivojamme muista. Loimi ei ole tärkeä, vaan se että se on terveen sielun loimi. Sielun terveys antaa rauhan ja vapauden. Se, minkä saatana luuli voitokseen, kääntyikin sen tappioksi. Elämän uudeksi aluksi. Jeesuksen voitoksi. Pelastukseksi. Uudeksi, uudeksi! Mutta Jeesus parantaa sairauksista tänäkin päivänä aivan yhtä lailla kuin ollessaan täällä maan päällä. Tulevina päivinä näemme näitä ihmeitä yhä enemmän.
Sinä, joka sairastat. Sinä, joka kärsit tavalla tai toisella; Yksinkö kärsit? Yksinkö kaiken kannat? Vaikka saisitkin helpotusta ja apua vaivoihisi, sairasta, syntistä sielua ei voi parantaa muut kuin Jeesus. Kun sielusi on terve, kun olet synneistä vapaa, vasta sitten voit uskoa sen, että eräänä päivänä ikuisuudessa olet terve myös ruumiiltasi ja mieleltäsi. ” Terve sielu ei aina ole terveessä ruumiissa, mutta terve sielu saa aikaan terveen ruumiin, sitten kerran. Sen on Jeesus omilleen luvannut. ”Ja Hän on pyyhkivä pois kaikki kyyneleet heidän silmistänsä, eikä kuolemaa ole enää oleva eikä murhetta eikä parkua eikä kipua ole enää oleva, sillä kaikki entinen on mennyt” – Ilm: 21: 4
- Seija Salomäki
Valmistaudu
Meidän pitäisi aina valmistautua johonkin. Joulu ei tule ilman tavaratalojen valmiiksi laadittuja ostoslistoja. ”Koko joulu saman katon alta” Ihmiset uuvuttavat itsensä luodakseen unelmien lapsuusjoulun, josta ei sitten rättiväsyneenä edes jaksa nauttia. Entä sitten pääsiäinen, vappu, juhannus? Tai kesä! Piha kuntoon, grilliherkut vaivatta jne. jne. Kaikki juhlat, erityisesti häät, ovat luisuneet mahdottomiksi. Halutaan luoda yhdestä hetkestä täydellinen. Jokainen yksityiskohta tarkasti mietitty, juhlaa suunniteltu vuositolkulla. Ja niitä ollaan valmiita siirtämään, jos jotain mielihalua ei voi toteuttaa. Paikka on oltava juuri haaveiden paikka. Puvut, kukat, koristelut, kaikki tarkalleen. Vaaditaan ja hermoillaan, vietetään unettomia öitä täydellisen päivän tavoittelussa. Mitä, jos jokin meneekin pieleen? Unohdetaan, että edessä on arki. Elämä kaikkine haasteineen, velvollisuuksineen ja uhrauksineen ja ennen kaikkea sitoutumisineen. Avioliittoa tulisi jatkaa, vaikka kaikki ei olisikaan pelkkää juhlaa vaan arkea ja vastamäkeäkin.
Ja silti, kuinka monet ovat kieltäytyneet valmistautumasta elämän suurimpaan haasteeseeen.; ikuisuuteen. Täältä elämästä on lähdettävä ennemmin tai myöhemmin. Me lähdemme joko kuoleman kautta tai onnellinen joukko kerran tempauksessa. Elämme aikaa, jossa tämä on mahdollista koska vain. Olisitko valmistautunut, jos Jeesus tällä hetkellä saapuisi noutamaan omansa? Silmänräpäyksessä se tulee tapahtumaan. Oletko yksi heistä, joka lähtee ikuiseen iloon ja terveyteen vai oletko yksi niistä, joka jää tänne aikaan, joka tulee olemaan tuhat kertaa pahempi kuin tämä aika nyt? Aika, jossa pahuus saa vielä suuremman vallan kuin nyt. Aika, jolloin hätä, kipu, vankeus ja tuska käyvät yli ihmisen voiman.
Vai oletko valmistautunut kuolemaan? Oletko valmis, jos autosi jää rekan alle, ja sinä sen mukana? Jos sairaskohtaus vie sinut mennessään muutamassa sekunnissa. Oletko valmis? Olet tehnyt laskelmia elämäsi suhteen. Mutta oletko laskenut kustannuksia? Olet sanonut, sitten teen niin ja niin. Pari vuotta, ja jään eläkkeelle. Sitten teen sitä ja sitä. Matkustan sinne ja sinne. Mitä, jos jokin meneekin pieleen. Täydellisinkin juhlapäivä on pian muisto vaan. Täydellisesti suunnitellun kesäloman alussa voi elämäsi päättyä. Ehkä et koskaan saavuta sitä, mitä olet unelmoinut vuosikausia. Oletko koskaan viettänyt unetonta yötä miettiessäsi, mikä on sinun ikuisuuspaikkasi?
Rukoilen, että olet. Rukoilen sinulle rauhatonta yötä toisensa perään kunnes olet valmis tekemään tuttavuutta Jumalan kanssa. Hänen puheilleen pääsee vain Jeesuksen kautta. Jeesus on maksanut korkeimman hinnan. Hän on kärsinyt suurimman rangaistuksen. Hän on tehnyt sen sinun takiasi. Hän on ainut, joka sinut voi pelastaa. Ainut, joka antaa synnit anteeksi. Ainut, joka ihmisen vie Taivaan kotiin. Valmistaudu nyt ikuisuuspaikkasi tähden! Jeesuksen omana saat turvassa, luottavaisesti herätä jokaiseen uuteen päivään ja olla varma, että tämän elämän päättyessä edessä on paras. Suurenmoinen aika, jollaista et edes voi ihmisen aivoilla kuvitellakkaan.
Raamattu on totta alusta loppuun asti. Kaikki siinä kirjoitetut profetiat käyvät toteen. Se sanotaan monessa kohtaa sekä Uudessa että Vanhassa Testamentissa. Jumalan sana on täyttyvä, se on käyvä toteen viimeistä piirtoa myöten koska Hän itse valvoo sanaansa toteuttaakseen sen.( Jer. 1: 12 ) Monta lupausta on jo toteutunut ja joka ainoa tulee vielä tulevaisuudessa toteutumaan.
” Valmistu, Herran kansa, nyt vastaanottamaan, kun saapuu taivaastansa Kuningas päälle maan. On Hänet maailmaan valkeudeksi suonut, Vapahtajaksi tuonut Jumala armossaan.
Suurelle vieraallemme nyt tietä raivatkaa ja portit sydäntenne Hänelle aukaiskaa. Tie tehkää suoraksi. Te laaksot, kohotkaatte, te vuoret, vaipukaatte aukeiksi, sileiksi”
Kunnia Jumalalle!
Kuinka suuri onkaan Jumalan kunnia. Kukaan ihminen maailmassa ei ole kykenevä käsittämään Jumalan suuruutta ja pyhyyttä. Eikä osaa tarpeeksi Jumalaamme ylistää ja kunnioittaa. Kukaan myöskään ei pysty koskaan tajuamaan Jumalan rakkautta. Se on niin valtava meitä kohtaan, että jos Hän kertoisi todellisen rakkautensa määrän, pakahtuisimme sen suuruuden alla, emmekä pystyisi sitä kaikkea vastaanottamaan kuin pieninä annoksina kerrallaan. Niin suuri se on. Ja niin suuri Hän on. Pyhä, Kaikkivaltias Jumala, Kolmiyhteinen. Isä, Poika ja Pyhä Henki. Yksi, ainut, joka ansaitsee kiitoksemme ja ylistyksemme.
Saamme katsella kauniin kesän kaikkia ihmeellisyyksiä ympärillämme. Sateet ja paisteet, kukat, eläimet, värit, sateenkaari lupauksineen, kaikki kauneus niin mittaamaton. Mutta myös ukkoset salamoineen, tulvat, kuivuus, myrskyt, paukkupakkaset ja valtavat lumentulot eivät tule Jumalan sallimatta. Ihminen on hiljalleen turtunut itsestäänselvyyksien maailmaan. Poissa on Jumalan pelko. Jos jotakin sattuu, on se Jumalan syy. Muuten ihminen haluaa tehdä mielensä mukaan. Suuttuu, jos epäillään hänen oikeassaolemistaan. Ja silti: Mikään Jumalan säätämä asia ei muutu kenenkään mielipiteen mukaan, kenenkään tuntemuksen mukaan.
Jumala ei kunniaansa jaa, se on suuri totuus Raamatusta. Maailman holtittomuus on nyt niin suuri, että odotan Jeesusta yhä kiihkeämmin. Ei ole enää viisasta siloitella ihmisiä kauniilla sanoilla, jotka eivät tule totuudesta, todellisesta vanhanaikaisesta parannuksenteosta. Maailma vie mennessään nopeasti. Tärkeä ja turha vaihtaa nopeasti järjestystä, jos emme valvo. Aika loppuu, työ loppuu, tulee pimeys kesken kirkkaan kesäpäivän.
Jos et haluaisi Jeesuksen vielä tulevan, on sinun tehtävä jotakin. Ja pian.
Itse en näitä asioita korkealta puhu. Jumalan omista olen sieltä pienimmästä päästä, varmaan pienin kaikista. Kaiken heikkouden alainen, jatkuvan parannuksenteon tarpeessa. Jatkuvan kilvoittelun alainen, että minäkin kerran olisin maaliinpäässeitten joukossa. Matka on vielä kesken.
Mutta Jeesus tulee pian, Hän tulee nopeasti. Vie omansa mennessään. Tule, Herra Jeesus, väsynyt joukkosi odottaa! Kunnia nimellesi Jeesus!
"Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille" - Ps. 103: 17
Nauti joka minuutista
"Nauti joka minuutista! Sellaisestakin, joka tuottaa sinulle tuskaa.
Ja sellaisesta, jonka toivoisit olevan pian ohi.
Ja muista; Minuutti kestää tasan yhden minuutin!
Ja kun kaikki tämän ajan minuutit on käytetty loppuun,
alkaa ikuisuus.
Siellä ei aikaa enää mitata"
Tämän runon kirjoitin 11 vuotta sitten eräälle rakkaalle uskonsisarelleni. Hänellä oli silloin vaikeita asioita elämässään, jotka kuitenkin vuosien kuluessa ovat kääntyneet voitoiksi, uusiksi mahdollisuuksiksi. Jos minä nyt ajattelen viime vuottani, en kyllä pystynyt nauttimaan jokaisesta minuutistani. Se oli tappion vuosi. Menetysten, epäonnistumisten, ruumiin ja hengen kivun vuosi. Vuosi, jolloin useamman kerran sain todeta, että en oppinutkaan. Vaikka niin monta kertaa jo rähmälläni vannoin, että nyt! Nyt osaan, Herra! Aivan niin kuin Pietari. Lämmittelemässä oman itsensä hiilivalkealla.
Mutta viime vuosi on mennyt. Sen itkut on itketty. Sen yöt on valvottu ja sen harmaisiin aamuihin on herätty. Olen astunut uuteen, aivan kokonaan uuteen vuoteen. Uuteen mahdollisuuteen, jonka Jumala kaikesta keskeneräisyydestäni huolimatta on minulle armossaan antanut. Ja minä kiitän. Ja minä sanon; Kiitos, Jeesus! Kiitos, että saan vielä jatkaa ja kulkea valitsemmallasi tiellä. Ja oppia tarttumaan jokaiseen tilaisuuteen, jonka minulle annat. Kiitos Jeesus, että olet kanssani tämänkin vuoden taipaleen!
Oswald Chambers kirjoittaa; " Jumalan kasvatus on nykyhetkeä varten, ei näiksi päiviksi. Hänen tarkoituksensa on TäTä MINUUTTIA VARTEN, ei jotakin varten tulevaisuudessa. Meillä ei ole mitään tekemistä kuuliaisuutemme seurausten kanssa; joudumme harhaan, jos ajattelemme niin. Kasvatus on päämäärä. Jumalan tarkoitusperä on saada minut näkemään, että Hän voi kävellä minun elämäni sekasorron keskellä JUURI NYT. Jos meillä on jokin kaukaisempi tarkoitusperä tähtäimessä, niin me emme kiinnitä tarpeeksi huomiota välittömään nykyhetkeen; mutta jos havaitsemme, että kuuliaisuus on päämaali, silloin jokainen hetki on äärettömän kallis"
" Ei niin, että jo olisin sen saavuttanut tai että jo olisin tullut täydelliseksi, vaan minä riennän sitä kohti, että minä sen omakseni voittaisin, koskapa Kristus Jeesus on voittanut minut. Veljet, minä en vielä katso sitä voittaneeni; mutta yhden minä teen; unhottaen sen, mikä on takana ja kurottautuen sitä kohti, mikä on edessäpäin, minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa" – Fil. 3: 12-14
Siunatkoon Jeesus Kristus sinun koko tämän vuoden taipaleesi!
Käydään uskalluksessa rohkeasti uuteen. Uteliaana ja Jumalaan luottaen.
- Seija Salomäki