Katso tarina klikkaamalla linkkiä.

Roni Lempiäinen, 29, tuli uskoon seitsemän vuotta sitten.
– Minulla oli tavallinen, rakastava perhe, jota varjosti se, että isälläni oli alkoholiongelma. Mutta sanoisin, että minulla oli ihan hyvä lapsuus.
– Kun vanhempani erosivat, minulta katosi terve vanhempien kunnioitus. En enää välittänyt kotiintuloajoista tai muistakaan perusasioista. Rupesin liikkumaan väärissä porukoissa.
– Ryyppäsimme silloin tällöin, sitten jo arkisinkin ja lukiossa välitunnilla. Eräissä kotibileissä kaverilla oli kannabista ja kokeilin sitä.

Ronilla ei mennyt kauaa ensimmäisestä kokeilusta, kun hän poltti pilveä aina, kun sitä oli tarjolla.
– Jollain tavalla kävin omantunnon prosessin, koska minulla oli kuitenkin ollut hyvä lapsuus ja minulle oli opetettu, että huumeet eivät ole hyvästä, kertoo Roni.

Omantunnonkamppailua kesti vuoden verran. Sen jälkeen polttaminen oli helppoa.
– Olisin polttanut enemmänkin, mutta olin alle 18-vuotias enkä tuntenut niin paljon piirejä, että ainetta olisi ollut ihan joka päivä tarjolla. Se hillitsi käyttöä jonkin verran.
– Armeijan hoidin kunnolla. Tosin sielläkin lomat olin kännissä, mutta huumeiden käyttö rauhoittui.

Armeijan jälkeen kului kuukausi ja Roni oli uudelleen vanhoissa kaveriporukoissa. Armeijavuoden aikana kaveriporukkaan oli tullut uusia ihmisiä ja uusia huumeita.
– Vuosi armeijasta paluun jälkeen poltin joka arkipäivä pilveä ja viikonloppuisin piriä, kokaiinia, ekstaasia tai milloin mitäkin.

2009 alussa Roni oli pahasti masentunut ja pikavippikierteessä. Seurasi henkilökohtainen konkurssi.
– Huumeet veivät minua. Kontrolli omasta elämästä oli mennyt. Luottotiedot menivät. Päin kasvoja tuli tieto, että näin pitkälle olen mennyt, etten enää pysty pitämään omaa elämääni kasassa. Se sai minut miettimään ensimmäistä kertaa lapsuuden jälkeen, että voisiko olla jotain korkeampaa voimaa, jotain Jumalaa; voisiko olla Jeesusta, josta olin kuullut lapsuudessa.
– Rukoilin kotona yksin sängyssä jossain masennustilassa. En edes uskonut rukoukseen, mutta rukoilin silti.

Rukous vaikutti sen, että vanha lapsuudenkaveri Mikael Meklin otti yhteyttä – tietämättä Ronin rukouksesta mitään.
– Tapasin Mikaelin. Muutaman viikon sisäisen kamppailun jälkeen päätin antaa elämäni Jeesukselle ja katsoa sen kortin.

Sen päivän jälkeen Roni on maksanut velkansa pois, mennyt naimisiin, käynyt koulut loppuun, ollut keikkaileva artisti kolme vuotta ja saanut poikavauvan.
– Kaikki ne asiat, joiden kanssa vuosia sitten kamppailin, on Jeesus kääntänyt ylösalaisin. Ennen kaikkea sisimmässäni on tieto, että olen menossa tämän elämän jälkeen iankaikkiseen elämään Jeesuksen kanssa. Voin suositella tätä valintaa kenelle tahansa, sillä tämä on parasta, mitä ihmisille voi tapahtua.